|
||||||||||
|
|
||||||||||
| Repoveden kansallispuisto |
  |
|||||||||
|
Repoveden kansallispuisto perustettiin
vuoden 2003 alussa suojelemaan
Kaakkois-Suomen suurinta
yhtenäisenä ja rakentamattomana säilynyttä aluetta. Yhdessä Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueen kanssa alueet muodostavat 30 neliökilometrin kokonaisuuden.
Repoveden kallioperä on valtaosaltaan kovaa graniittia, mutta alueen eteläosista löytyy erikoisuutena rapakiveä. Luonto on karua ja vähäravinteista. Mänty on alueen valtapuu. Jyrkänteiden alla viihtyvät haavat ja metsälehmukset eli niinipuut, joista runsaimmat esiintymät ovat pieniä jalopuumetsiköitä. Soita on muodostunut mäkien välisiin kosteisiin ja reheviin notkoihin. Siellä, missä tulva on vallannut metsää säännöllisesti, on syntynyt luhta. Repovedellä kevättulvat ovat luoneet purojen ympärille pieniä tervaleppäluhtia, jotka ovat aurinkoisina kesäpäivinäkin hämyisen vihreitä ja viileitä. Koiranheiden valkoiset koristavat purojen varsia keskikesällä. Oma lukunsa on majava, joka synnyttää luhtia patoamalla puroja. Alueella asustelevat kanadanmajavat. Kansallispuistoon ja rauhoitusalueelle on kolme sisääntuloa: Lapinsalmi, Tervajärvi ja Saarijärvi. Moottoriajoneuvoille on varattu pysäköintialueet sisääntulojen yhteyteen. Alueelle voi saapua myös vesitse. Paikalliset yrittäjät vuokraavat kanootteja ja kirkkoveneitä.
|
||||||||||
|
||||||||||
